”Terveisiä Etelä-Pohjanmaan lakeuksilta Kurikasta sinne Etelä-Karjalaan. Etelä-Pohjanmaalta on historian saatossa tullut monenlaista ja monenlaisia voimahahmoja, mainittakoon nyt Klaus Flemingin armeijaa vastaan taistelleen ilmajokisen Jaakko Ilkan, tai Lapuan Liikkeen Vihtori Kosolan, jonka käsissä pohjalainen vasara löi työväentalon ovet kiinni, kun sisäministerin sorkkarauta kysyi ”Nyt katsotaan, kuka tässä maassa määrää, hallitus vai Kosola.” Kosola vastasi, että ”talo on kiinni ja pysyy”. Puhumattakaan kaikenlaisesta häjyilystä, puukkojunkkareista Isoontaloon ja Rannanjärven Anttiin.
Mutta vaikka tällaisia voimahahmoja on meiltä päin tullut ja itsekin kirjoitan näitä ajatelmiani täältä 1906 vuodesta saakka seisseestä pohjalaistalosta, joka uhkuu pohjalaista ryhtiä ja uhoa, liekö juuri kukaan niin profeetallisesti sanoittanut suomalaisuuden syvintä olemusta, sille ominaisinta Jumala-suhdetta, kuin Jouni Hynynen.
Kun Suomessa eri vihan maljoja kaatuu päällemme työttömyyden, sodan uhan ja kaikenlaisen muun kurjuuden muodossa, tunnelman ollessa toisinaan lähes eskatologinen, ja kun ammattipoliitikkojen kädet herpoavat ja nämä sitten repivät suutaan omissa Goebbelsin radioissaan, haluan sanoa teille karjalaiset, että teillä on käsissänne Suomen sanoittajien lyyrinen nero. Kun nyt sitten kysytään, että mitä olisi tehtävä murheellisten laulujen maassa, minä sanon, kysykää Jouni Hynyseltä!
Menkää keikalle ja huutakaa äänihuulenne turraksi:
”Mutta minä olen ja elän ja hengitän
Yhtä suurta Jumalaa, elämänhalua
Sen temppeleinä toimivat
Kapakat, ilotalot, markkinat, marketit
Kaupunkien värivalot
Kuka täällä komentaa?
Ketä täällä totellaan?
Kahta suurta jumalaa, ahneutta ja rahaa
Joiden temppeleinä toimivat
Pörssit ja ilotalot, markkinat, marketit
Kaupunkien värivalot”