Halveksimasi ihmiset ovat sinun omat kalkilla valkaistut seinäsi. Me olemme noiden seinien ympäröimiä kaikkinaisesti, ja samaan aikaan meistä jokainen tietää ja ymmärtää itsestään enemmän. Muista me näemme seinät, itsestämme huoneen. Jos näin arvostelen, on minun arvosteltava samalla itseäni.
Minä tiedän että minulla ei ole varaa arvostella ketään, eikä mitään. En ole vielä löytänyt ihmistä jolla olisi varaa arvostella. Ja silti arvostelemme.
Minulta uupuu paljon ja turvaudun Herraan, että sinäkin jolta uupuu paljon, olisit Jumalan siunaama. Olemme silloin molemmat siunattuja. Rukoilen että saat hyvää Herran kädestä, mutta myös ymmärrystä että olisimme täällä toinen toisellemme, vaikka olisimme kaukanakin toisistamme.
Jeesus Kristuksen hengessä, joka kulki ja opetti eksyneiden, sairaiden ja pelastusta tarvitsevien joukossa. Sanoit että et ole tullut kutsumaan hurskaita, vaan syntisiä, eli osoitit sanasi koko maailmalle. Kiitos Herra!