Olin lukenut Johanneksen ilmestyksen ainakin ehkä, noin ja suurinpiirtein 10 kertaa ennen kuin aloin tutkimaan sitä tarkemmin. En sano tähä rehvastellakseni, vaan alustaakseni sitä miten päädyin tekemään visualisaation ilmestyskirjasta ja syy miksi olen se jo alun alkaen lukenut suhteellisen monta kertaa johtuu siitä, että pidän raamattua ihmiskunnan tärkeimpänä teoksena, uskon Jumalaan ja Jeesukseen. Eräs paikallinen legendakin — jo mahdollisesti edesmennyt —, Pahka-Matti, kertoi Kurikka-lehdessä että hänellä on yksi ainoa Herra ja se on taivaassa!
Ilmestys on raamatun melko varmasti psykedeelisin kirja ja jostain luin, muistaakseni Wikipediasta, että sen kuuluminen kaanoniin on ollut kiistanalaista. Esimerkiksi ortodoksinen kirkko ei lue sitä jumalanpalveluksessa. Sen kuuluminen, tai ei kuuluminen raamattuun on sikäli samankaltainen kysymys kuin se, että miksi ihmisestä tuli ihminen, eikä ruohonkorsi, tai muurahainen, tai joku muu miljardeista ja taas miljardeista olennoista ja elämästä joita maan päällä asuu. Tai miksi ihmisen silmä on siinä paikallaan missä se on. Mielestäni vastaus on: koska se ei voi olla missään muualla! Se että kuuluuko ilmestyskirja raamattuun on tulkinnanvarainen asia, joidenkin mielestä kuuluu ja joidenkin mielestä ei. Ja että onko itse Jumala sen sisällyttänyt, tai jättänyt pois raamatusta, on mitä luultavammin ja samankaltainen kysymys kuin se, että mihin muotoon tai mitä rakennusratkaisuja kirkoissamme käytetään.
Ilmestyskirja kertoo Johanneksen saamasta ilmestyksestä, lopun ajan tapahtumista, Saatanasta, maata rankaisevista Jumalan vihan maljoista ja vitsauksista, uudesta maasta ja uudesta taivaasta ja uudesta Jerusalemista.
Mitä enemmän kirjaa olen lukenut, aina sieltä on jotain minulle avautunut. Mikä on kuva joka kykenee puhumaan? Mikä ylipäätään on kuva? Julkisuuskuva? Entä kun ihminen laittaa itselleen päälle juhlavaatteet, eikö hän silloin viesti jonkinlaista vapautumista, juhlaan antautumista? Tai kun kuninkaalla on kruunu päässä, eikö tuo kruunu symbolisoi, kuvasta ja viesti kunikuutta? Mutta kuningas ei ole silti kruununsa yhtään enempää kuin me olemme meistä otetut valokuvat. Entä tietokoneet, jotka koneina ylläpitävät pörssejämme, pankkejamme, rahaliikennettä ja niin edelleen. Puhumattakaan tekoälystä, joka sanoja ennustamalla luo illuusion hengestä. Entä raha, eli mammona, se jolla kaiken saa; talot, autot, ystävät, maata, naisia, vaikutusvaltaa, presidenttiyden, kuninkuuden ja maailmanvaltiuuden? Voisiko kapitaali pakottaa jokaisen vannomaan sille uskollisuutta, vaikka sillä ei ole henkeä ja se on pelkkä kuva? Toisinsanoen, pakottamaan ottamaan merkin, jolla saa ostaa ja myydä.
”Se on saanut vallan antaa pedon kuvalle hengen, niin että kuva jopa kykenee puhumaan, ja se on myös saanut vallan tappaa kaikki, jotka eivät kumarra pedon kuvaa. Se pakottaa kaikki, pienet ja suuret, rikkaat ja köyhät, vapaat ja orjat, ottamaan oikeaan käteensä tai otsaansa merkin. Kenenkään ei ole lupa ostaa eikä myydä mitään, ellei hänellä ole tätä merkkiä, joka on pedon nimi tai sen nimen luku. Tässä vaaditaan viisautta. Se, jolla on ymmärrystä, laskekoon pedon nimen lukuarvon: se on erään ihmisen luku, ja se luku on kuusisataakuusikymmentäkuusi.”
Ilmestyskirja 13:15
Entäpä tämä kohta: ”Peto, jonka näit, on ollut, mutta nyt sitä ei ole. Se tulee vielä nousemaan syvyydestä, mutta lopulta se joutuu tuhon omaksi.” Ymmärrän tämän jotenkin Platonin ideaopin mukaisesti, että jokaisella koneella, järjestelmällä ja kuvalla on jo olemassaolonsa, se potentiaalinsa jo alusta saakka mitä ne voivat koskaan olla, koska järjestelmä itsestään ei kehity mihinkään, vaan kone on aina ollut olemassa, vaan eri muodoissaan ja jo silloinkin kun sitä ei ollut. Siis että toisessa päässä on henki ja toisessa päässä hengettömyys eli kone, toisessa päässä Jumala ja toisessa Saatana. Koneelle ei tule henkeä, kuten vaikkapa kaupungilla, peliyhteisöllä, harrastusseuralla jne. ei voi olla henkeä, joka olisi ihmisistä erillinen.
Kun ilmestyskirja kerta toisensa jälkeen ylitti ymmärrykseni, päätin että luen jatkossa jonkin aikaa pelkästään ilmestyskirjaa, että se avautuisi paremmin. Lukemisen apuna yritin visualisoida sitä paperille ja paperille tuherretun visuaalisaation seurauksena syntyi Canvassa luotu visualisaatio. Se ei ole missään nimessä täydellinen, eikä siinä ole tavoiteltu mitään muuta kuin sitä, että se olisi jonkinlainen visualisaatio, eli että siinä on tärkeimpiä elementtejä, jotka siihen voidaan mahduttaa ja että sen avulla ilmestyskirja voisi avautua paremmin. Syntyi mielenkiintoinen kuva, jossa elämän veden virta kulkee A:sta O:hon, alkaen seitsemälle seurakunnalle toimitetuista viesteistä, kulkien läpi valtaistuimen ja 24 vanhimman, sekä torvenpuhalluksien ja laskeutuen Babylonin tuhoon, josta taas nousten kyyhkysten ja valkoisten hevosten kanssa 1000-vuotiseen valtakuntaan, uuteen taivaaseen ja uuteen maahan, sekä uuteen Jerusalemiin jonka muurissa on kaksitoista nimeä, Karitsan kahdentoista apostolin nimet.
Kiitos kun luit!
