Taidemaalari Akseli Gallen-Kallelan työ Talonpoikaiselämää.
Olkoon tuleva Suomi kuin viinipuutarha, joka tuottaa suuren sadon, jota ei taudit vaivaa ja jota nimessään korkein kaitsee. Sellainen joka on saavuttanut järjestyksen harmonian, mutta ei vääryydellä, vaan siinä hengessä jota suomalaisuus kantaa ja olkoon tämä niin selvää, että sitä ei kukaan voi kiistää, etteikö niin olisi tapahtunut. Nouskoon sen puiden latvat korkealle kuin juhannuspäivän aurinko ja nouskoon Suomi kansakuntien joukossa ensimmäiseksi suunnannäyttäjäksi siinä miten alennustila murskataan väkevimmän mahdilla, niin että sitä ei enää edes muisteta ja josta nousee hyvä maa, jossa kaikki kasvaa kuin itsestään. Olkoon se iältään sellainen että se syntyy, kasvaa ja lopulta kuolee, mutta tapahtukoon se silti ja tuona aikana se luokoon sellaisen valtikan, joka suljettakoon sammon sisälle ja josta se tarvittaessa on otettavissa esiin kun Suomen kansaa joku uhkaa, sillä siinä näkyy korkeimman nimen voima ja mahti. Nouskoon sen henkisiksi hallitsijoiksi maan viisaat ja papit, joita ohjaa vilpittömyys, mutta älköön kukaan pyytäkö itselleen kuninkaan kruunua ja maan päättäjät jatkakoon toimissaan. Herätköön Suomen kansa sen toiseen aamuun, jossa sen oikeustalo kasvaa korkeaksi, jossa sen sydämiä keskellä kylmintä talveakin lämmittää viini, ilo ja hoiva, jossa se löytää anteeksiannosta muille anteeksiannon itselleen ja jossa se saavuttaa totuutta palvellessaan suurimman yltäkylläisyyden jakson, mitä se on koskaan saanut kokea.